Kaupunginosa on saanut nimensä jääkauden muovaamasta "maailman korkeimmasta soraharjusta". Harjun rinteillä on useissa kohdin muinaisten merien ja järvien rantapenkereitä vieläkin nähtävissä. Harjun korkein kohta on 162 metriä meren- ja 85 metriä Pyhäjärven yläpuolella ja näkymän Pyhä- ja Näsijärville ovat laella olevasta näkötornista huikeat.
Pyynikin maisemaa ihaili jo Tampereen perustaja Kustaa III, jonka kerrotaan todenneen ihastuneena "Jopa tässä kaikki maailma ja sen kunnia." Tuona aikana ja paljon myöhemminkin Pyynikki oli metsästys- ja laidunmaata - aina viime vuosisadan alkuun asti.
Pyynikinharju oli oleellisilta osin jo 1840- luvulta alkaen kansanpuisto, jossa kaupunkilaiset hiihtelivät talvisin ja käyskentelivät kesäisin, usein eväskoreineen. 1993 Pyynikinharjun keskeisimmät alueet vahvistettiin luonnonsuojelualueeksi ja sen ympäristö puistoiksi ja viheralueiksi.
Pyynikki Tampereen helmi
Tupu Anttila on kirjoittanut Pyynikin historian kotiseutukirjan Pyynikki - Tampereen helmi.
Kirjaa on saatavissa Pyynikintorin Lihan myymälästä tai Pyynikin Asukasyhdistyksen hallituksen jäsenilta hintaan 10 euroa.
