Petsamossa oli aikanaan monta itsenäistä "kirkonkylää". Etu- Petsamon, Pellavanpetsamon ja Peräpetsamon ohella petsamolaisiksi ovat tunnustautuneet Lapintalojen ja Ludekylän asukkaat. Kaikki sai alkunsa keskellä rajua asuntopulaa 1920-luvun alussa. Tuotantoaan kasvattavat tehtaat tarvitsivat asuntoja työväelleen. Kun Petsamon rakentamista suunniteltiin, omakotirakentaminen oli noussut vaihtoehdoksi työväen asuntokysymyksen ratkaisemisessa. Viisaat uskoivat, että maaseudun ja kaupungin hyvät puolet yhdistävä, puutarhakaupunkihenkinen asumusmuoto takaa työläisille "entistä siveellisemmän ja moraalisemman elämän".
Sopiva paikka löytyi Kaupin metsän syrjästä kaupungin asutuksen äärirajoilta. Petsamoon rakentui omakotitalojen sekä kaupungin ja tehtaiden vuokratalojen toimiva kolmiyhteys. Alue on uusinut viime vuosina kasvojaan. Taloja on ehostettu ja työväen kaupunginosan leimakin on kulunut pois. Suurin mullistus oli Kekkosentien rakentaminen Petsamon läpi. Nyt kaupunginosa elää tien eristämänä omalla erillisellä saarekkeellaan "tuolla raukoilla rajoilla".
Teksti: Matti Wacklin Petsamo-kirjan takakannella
Petsamon historia lyhyesti
1700-luku
- Ensimmäisiä merkintöjä viljelysmaista löytyy 1700-luvun kartoista.
1800-luku
- Erland Litukka pystyttää huvilan Litukalle 1800-luvun lopussa.
- Vuosisadan vaihteessa nykyisen Kaupin sairaalan alueella oli kaupungin metsälaidun, jossa paimen huolehti kaupunkilaisten lehmistä maksua vastaan.
1900-luku
- Joutilaille pojille tarkoitettu kasvitarhamaa aloittaa 1900-luvun alussa. Samoissa maisemissa sijaitsee nykyiset nk. Miljoonatalot.
- Metsäisestä Petsamosta vuokrataan muutamia aareja peltoa 1900-luvun alussa.
- Kaupin metsään rakennetaan keuhkotautisairaala 1915, joka toimii vuoteen 1964 asti.
- Kaupunginosa mainitaan ensi kertaa Tammelan takaisten maiden järjestysohjelmassa 1917. Kaava vahvistetaan 1921, ja Etu-Petsamo Kaupinojankadun (nyk. Kaupinkadun) länsipuolella alkaa hahmottua työläisten kaupunginosaksi.
- Ensimmäiset Pellavanpetsamon talot valmistuvat 1921. Alue saa nimensä siitä, että suurin osa perheiden isistä työskentelee Pellavatehtaalla. Aluetta kutsutaan myös Saukonmäeksi, ja se muuttuu kerrostaloalueeksi 1960-luvun puolivälin jälkeen.
- Etu-Petsamon kaavaluonnoksessa 1923 on piirrettynä myös kirkko, jota ei koskaan rakenneta.
- Ludekylä valmistuu Kalevan puistotien laitaan 1926.
- Julkinen liikenne alkaa 1926. Tampereen Liikenne Oy:n sinisten bussien Petsamon linjan numeroksi tulee 3 vuonna 1937.
- Etu-Petsamo saa ensimmäisen yleisen saunansa 1926. Kulmakadun sauna aloittaa vuonna 1939 ja sulkee ovensa viimeisenä vuonna 1983.
- Petsamon kenttä tehdään vuonna 1936.
- Kaupinojankadun (nyk. Kaupinkadun) itäpuoli, Perä-Petsamo, saa kaavan 1936, ja metsän raivaaminen alkaa. Työväestön joukkoon asettuu asumaan myös muutamia suurituloisia.
- Saukkola perustetaan joutilaille nuorille miehille 1944. Uudisrakennus rakennetaan 1967.
- Ensikoti valmistuu 1951 Mutkakadun itäpäähän.
- Kaupunki lahjoittaa tontin UKK-instituutille 1980.
- Petsamon kahtia jakava Kekkosentie vihitään käyttöön vuonna 1989
"Kekkosentien syrjäämäksi jäänyt Petsamo on tänään ihan jotakin muuta kuin vielä 50- luvulla. Vuokralaisia on enää vähän. Petsamo on yhä leimallisemmin omakotialue. Lapsiperheiden määrä on kasvussa, mutta on silti kaukana vuosista, jolloin yhdessä talossa saattoi asua hyvinkin ainakin viisi kuusi lasta. Monet kuitenkin aistivat, että yhteisöllisyys tekee taas tuloaan. Taannoinen tiekiista yhdisti rivejä." (Wacklin 1998, 135.)
Lähde: Wacklin, Matti. Petsamo - Kapeaa leipää, laveaa elämää. Petsamon omakotiyhdistys ry ja Tampereen kaupunki. 1998.
8.6.2004
