Tammerkoski

Tervetuloa Tammerkosken sivuille!

Näkymä Hämeensillalta
Tammerkoski syntyi 7500 vuotta sitten.

Tammerkoski oli kylän nimi ja siitä tuli myös kuningas Kustaa III:n vuonna 1779 perustaman kaupungin nimi. Tammerkosken vedet virtaavat Näsijärvestä Tampereen kaupungin keskustan poikki Pyhäjärveen. Kosken rannoilla toimi aiemmin useita tehtaita. Entiset tehdasrakennukset ovat saaneet nyttemmin uusia tehtäviä. Vanhoista tehtaista toimii vielä yksi, Takon kartonkitehdas. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi ympäristöministeriön nimeämistä kansallismaisemista.

Hermann Kauffmannin suunnittelema Frenckellin paperitehtaan kahdeksankulmainen piippu on kaunis savupiipputeollisuuden muistomerkki. Piipun muurasivat venäläiset muurarit vuonna 1870. Pannuhuone toimii kaupunginkirjaston lehtisalina. Finlayson näkyy kuvassa keskellä ja aivan takana Tampella. Keskiputouksen voimala valmistui vuonna 1932. Voimalaitoksessa toimii ympäristökeskus Moreenia.

Mältinranta Koski alkaa täältä. Mältinrannassa voi käydä uimassa ympäri vuoden.

Pari tuhatta vuotta jääkauden jälkeen Ancylus-järven pinta laski. Kun Näsijärvi näin erkani pääaltaasta, sen vedet virtasivat pohjoiseen Lapuanjoen vesistöön ja sitä kautta Pohjanlahteen. Maankohoaminen aiheutti kuitenkin Näsijärven kallistumisen ja vedenpinnan nousun etelässä. Näsijärven vedet avasivat uuden purkautumisreitin kohti etelää Pyynikinharjun matalimpaan kohtaan. Näsijärven vedet virtaavat tänä päivänä Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Tammerkosken pituus on lähes kilometri ja Näsijärven ja Pyhäjärven välinen korkeusero 18 metriä.

Koskeen on rakennettu voimalapadot kaikkiin kolmeen putoukseen. Voimalaitoksia on neljä. Keskiputouksen sekä Tampellan ja Finlaysonin voimalaitokset ovat Tampereen kaupungin omistuksessa. Vesisähkön osuus kaupungin sähkölaitoksen sähköntuotannosta oli vuonna 2006 alle kolme prosenttia. Vuosille 2009-2012 ajoittuvan rakennustyön kuluessa kosken yläjuoksun patomuurit uusitaan ja vanhat padot korvataan uudella. Uusi pato toimii Tampellan ja Finlaysonin alueet yhdistävänä kevyen liikenteen siltana.

Frenckellin paperitehdas Kosken partaalle valmistui hollanteri vuonna 1906 ja ”lumppusiipi” vuonna 1907. Entisessä paperitehtaassa toimii mm. Tampereen teatterin näyttämö Frenckell ja kaupungin virastoja. Frenckellin tehdasalueen jugendtyylisen kokonaisuuden suunnitteli Birger Federley ja se rakennettiin vuosina 1903-1920. Vanhin tähän päivään säilynyt rakennus on vuonna 1847 valmistunut konttori.

Alueella aloitti toiminnan Abraham Häggmanin vaskipaja ja paperiruukki vuonna 1785. Helsingin yliopiston kirjanpainaja Johan Christoffer Frenckellin omistukseen tehdas tuli vuonna 1832. Tehtaassa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen paperikone vuonna 1842. Paperia valmistettiin vuoteen 1928 saakka, jolloin tehdas siirtyi kaupungin omistukseen.

Finlayson Kuvassa keskellä näkyvä osa on viimeistelyrakennus, nykyisin Media 54, jonka julkisivun suunnittelivat Kaija ja Heikki Sirén, vuodelta 1960. Vasemmalla Frenckell.

Skotti James Finlayson perusti ensin konepajan yläputoukselle vuonna 1820 ja valmistamillaan koneilla käynnisti puuvillan kehruun vuonna 1828. Vuonna 1836 yrityksen ostivat pietarilaiset Georg Adolf Rauch ja Carl Samuel Nottbeck. Nottbeckin poika Wilhelm kehitti Finlaysonia voimakkaasti ja toimi myös koko kaupungin kehittämiseksi. Hän sai aatelisarvon. Finlayson oli kaupunki kaupungissa. Finlaysonin teollisuus on siirtynyt pois vanhalta tehdasalueelta, mutta alueella toimii edelleen tehtaanmyymälä. Entisellä tehdasalueella toimii nykyisin huomattava määrä yrityksiä, elokuvateattereita, ravintoloita, museoita ja oppilaitoksia. Vanha tehdas, valkea Kuusvooninkinen, rakennettiin vuonna 1837, suunnittelija oli Viipurin kaupunginarkkitehti Carl Leszig. Kutomo Plevna valmistui vuonna 1877 ja kehräämö Siperia 1899.

Tampella Finlaysonia vastapäätä kosken itärannalla sijaitsee Tampellan tehdasalue. Kuvassa edessä näkyy Lambert Petterssonin piirtämä Tampellan eteläkulma, joka valmistui vuonna 1912. Seuraavana kuvassa näkyvät 1858 valmistunut vanha tehdas, kehräämö, jonka suunnitteli Georg Th. P. Chiewitz. Vanhan tehtaan edessä näkyvä kehräämön terassimainen laajennus vuodelta 1916 on Petterssonin käsialaa. Seuraava osa on myös vuonna 1916 valmistunut August Sandsundin suunnittelema voimalaitos. Pohjoispäädyn koneistushalli on Petterssonin käsialaa, vuodelta 1916.

Paikalla toimi Nils Idmanin masuuni vuodesta 1844. Gustav August Wasastjerna osti masuunin 1856 ja perusti konepajan. Adolf Törngren perusti naapuriin pellavatehtaan 1857-58. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy syntyi vuonna 1861, kun Wasastjernan konepaja ja Törngrenin pellavatehdas yhdistyivät. Tekstiiliteollisuus loppui 1970-luvulla, konepajateollisuus myytiin osina eri omistajille ja on siirtynyt muualle. Tampella valmisti mm. hiomakoneita, turbiineja, laivoja, vetureita ja pellavatuotteita. Tampellan alueella toimii nykyisin mm. oikeustalo ja museokeskus Vapriikki, ja alueelle on rakennettu uusi asuntoalue.

Vapriikki Kuvassa näkyy Tampellan koneistushallin laajennusosaa, joka valmistui vuonna 1928. Museokeskus Vapriikki toimii Tampellan konepajan alaverstaassa. Oikealla Finlayson.

Verkaranta A. I. Frietsch siirsi Jokioisten verkatehtaan toiminnan Tammerkoskelle vuonna 1859. Kudonta Tammerkoskella loppui vuonna 1967, kun Tampereen Verkatehdas siirrettiin uusiin tiloihin. Värjäämö ja konttori ovat säilyneet. Vuonna 1858 valmistuneessa Johan Hultin piirtämässä värjäämössä toimii nykyisin Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta. Värjäämö oli aluksi yksikerroksinen, mutta sitä korotettiin vuonna 1899 Lambert Petterssonin piirustusten mukaan. Värjäämöä on myös jatkettu useaan kertaan. Verkatehtaasta tuli Oy Tamfelt Ab vuonna 1982.

Lounasravintola Verkarannan tiloissa toimii kalaravintola.

Liljeroos/ Kehräsaari

Tako

Kalastus

Lähteet ja linkit

Niemelä Jari: Tiilestä tehty Tampere - punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, Tampere-seura 110.julkaisu, Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2006

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, kirj. Leskinen, Marjatta & Jaakkola, Juha, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998

Tikkanen, Matti and Heikki Seppä (2001). Post-glacial history of Lake Näsijärvi, Finland, and the origin of the Tammerkoski Rapids. Fennia 179:1, pp. 129-141. Helsinki. ISSN 0015-0010.

Fennia vol 179:1

Finlayson

Finlaysonin alue

Kehräsaari

Koskesta voimaa

Uta.fi / Tehtaat 1870-1900

Museokeskus Vapriikki

http://www.palatsinraitinsilta.fi

Wikipedia / Tammerkoski