PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ
”Suojele perinteitä, niin ne suojelevat sinua”. Tämä vanha kansanviisaus sopii hyvin ohjenuoraksi kyläyhteisömme toimintaan. Sanonta ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki tehtäisiin kuten ennenkin. Paremminkin kokisin sen turvallisuuden ja jatkuvuuden näkökulmasta, perinteiden ylläpito luo yhdessä toimimisen lisäksi sukupolvet ylittäviä tapoja ja vahvan kylähengen. Hiihtokilpailu, elorieha, puurojuhla ja lukuisat muut tapahtumat ovat muodostuneet osaksi Käpylän kulttuuriperimää. Pidetään niistä kiinni.
Runsas osanotto tapahtumissamme on kiistaton merkki yhteisestä halustamme olla ja toimia yhdessä. ”Virkani” puolestakin olen erityisen paljon pohtinut, mitä paljon puhuttu ja peräänkuulutettu yhteisöllisyys tarkoittaa. Se on juuri tätä, yhdessä toimimista, jopa oma etu unohtaen. Se on tekoja yhteisössä omaksi ja yhteisön hyväksi. Yhteisöllisyys on siis tekoja, ei sanoja. Teot ovat usein pieniä ja moni ei osaa niitä yhteisölliseksi tiedostaakaan. On vain niin ”käpyläläistynyt” eikä tiedä huonommasta. Juuri pienistä teoista koostuu ainutlaatuinen ja arvostettu asuinalueemme. Mietipä omalta osaltasi, mitkä ovat omia yhteisöllisiä teonsanojasi ja tekojasi.
Yksi perinteistämme on jätehuolto, niin arkiselta ja tylsältä kuin se kuulostaakin. Silläkin on pitkät perinteet. Meillä on ollut vuodesta 1974 alkaen keskitetty, yhteinen astia ja niin se on jatkossakin. Halusimmepa tai emme, kuluva vuosi tullaan muistamaan jäteastian uusinnasta. Jos asia olisi yksinkertainen ja helppo toteuttaa, olisi jokaisella omakotiyhdistyksellä epäilemättä vastaava järjestely. Kaikilla mittareilla katsottuna keskitetty jätehuolto on (kustannus)tehokas, viihtyisyyttä ja alueen arvoa nostava ratkaisu. Vain Käpylässä saatiin tämäkin asia hoidettua. Olemme toistaiseksi ainoa omakotialue Pirkanmaalla, jossa ei joka portilla ole omaa astiaa ja hajua. Ja jossa lavoilla ja yhteisellä kärryllä huolehditaan muista omakotiasumisen jäte- ja muista kuljetustarpeista. Yhdessä ylläpidetään jäteperinteitäkin. Perinne se on jäteperinnekin!
Uudet astiat ovat olleet käytössä muutaman kuukauden, viime aikoina on jo voinut hengähtää asian tiimoilta. Annan suuren kiitoksen hallitukselle ja kaikille hankkeessa mukana olleille! KIITOS! Erityisen iloinen olen tulevien sukupolvien puolesta, uusien astioiden myötä olemme oppineet lajittelemaan jätteemme! Kartonki löytää nyt tiensä omaan laatikkoon ja lasinkeräysastiakin on täydempi kuin koskaan, samoin pienmetalli. Omenat löysivät tiensä kärryyn ja peuroille. Myös metallia saatiin lavojen yhteydessä kolme kärryllistä, siis liki pari tonnia! Puutkin laitettiin omalle lavalleen, säästöjä tuli satoja euroja ja luonto kiittää! Minä kiitän myös. Näin kun jatketaan, niin hyvin menee! Onko Käpylän historiassa aiemmin 10 viikon jaksoa, jossa ei kuivajäte- eikä bioastia olisi ollut kertaakaan täynnä? Nyt on.
Yhtenäisesti ja yhdessä toimien hoidetut asiat erottavat asuinalueita toisistaan. Missä muualla kuin Käpylässä on kaikilla samanvärinen (päivä)postilaatikko? On pieni asia, mutta suuri asia. Muualla en ole samaa nähnyt. Pimeän vuodenajan koittaessa toivonkin yhtenäistä ja hillittyä ulkovalokäytäntöä. Moni muistaa taianomaisen Teljontien viime pimeiltä. Ei värillisiä, saati vilkkuvia valoja. Näin luomme yhdessä satumaisen, yhtenäisen ja ainutlaatuisen tunnelman. Tämäkin onnistuu vain Käpylässä.
Turvallista pimeää aikaa, muistattehan heijastimet ja olettehan tarkkana myös kynttilöiden kanssa,
Lassi Calonius
