Puutarhapalsta

Tämä palsta on jokaisen multasormen ja siksi aikovan toivepalsta. Vahinko vain, että tämänkin palstan tekijä on amatööri ja joutuu turvautumaan ammattilaisten apuun. Tässä kuitenkin jotakin aihetta sivuavaa. Jos olet alan ihmisiä ja haluat auttaa meitä, ota yhteyttä!
Omakotiyhdistys on viime vuosina kustantanut jäsenilleen yhden omenapuun (/marjapensaan) leikkauksen ja yhden puun ruiskutuksen. Tämä on merkittävä jäsenetu. Vuosikokouksen päätöksellä myös v. 2005 yhdistys kustantaa nämä toimenpiteet. Korvattava osuus on enintään 4 euroa/jäsen.

Talviajan puutarhatyöt kohdistuvat lähinnä hedelmäpuiden leikkauksiin. Leikkaukset tulee tehdä maalis- huhtikuussa. Yleisesti leikkaukset voidaan jakaa: 1. Istutus-, 2. ohjaavat-, 3. hoito-, ja 4. nuorennusleikkaukset.
-Istutusleikkauksilla pyritään typistämään kasvia siten, että se pääsisi alkuun, eikä liiallista haihtumista tapahtuisi ennen kuin se on kunnolla juurtunut.
-Ohjaavilla leikkauksilla muotoillaan puun kehitystä haluttuun suuntaan. Latvuksen sisään suuntautuneet oksat poistetaan ja pystyyn kasvavat katkaistaan ulospäin suuntautuvan silmun tai sivuverson yläpuolelta. Myös joissakin puissa ns. varalatva poistetaan ajoissa. Myös koristepensaita tulee leikata siten, että saadaan niille sopusuhtainen tai haluttu muoto.
-Hoitoleikkauksilla repeytyneet ja muuten vaurioituneet  kasvinosat saadaan hoidettua niin, ettei sairauksia tai haavaloisia tule niihin.
-Nuorennusleikkausten avulla voidaan vanhentuneet puut ja pensaat saada uusiutumaan, nuorentumaan ja uudelleen tuottamaan satoa. Pensaita voidaan nuorentaa leikkaamalla ne maan rajasta tai poistamalla vanhaa kasvustoa. Puut voidaan nuorentaa sahaamalla esim. poikki kaikki oksat ja kasvattamalla niiden tynkiin uudet oksat. Oksia kehittyy runsaasti ja niitä joudutaan harventamaan ohjaavilla leikkauksilla.

Pensaiden osalta esim. ruusuangervon kukinta paranee, jos se välillä leikataan aivan matalaksi. Varhain keväällä kukkivat pensaat kehittävät kukka-aiheet jo edellisenä kesänä, joten  niiden harvennusleikkaukset tehdään kevättalvella ja muut leikkaukset vasta kukinnan jälkeen. Tällöin seuraavan kesän kukintoaiheet ehtivät kehittyä uusiin versoihin. Keskikesällä kukkivien (mm. jasmikkeet, pensashanhikki, kuusama ja tuhkapensas) leikkaus samoin kuin edellä. Juuriversoja muodostavat pensaat leviävät nopeasti villiksi viidakoksi ja liiat juuriversot leikataan esim. lapiolla syksyllä tai varhain keväällä.

Vanhoista merkkipäivistä Erkin (18.5) päivä on päivä, jolloin odotetaan kesän alkavan."Jos Erkki tulee kukka kädessä, niin Jaakko (25.7) kakku kainalossa". "Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää". Kuitenkin "kelmi on sen kesän nimi, joka ennen Erkkiä" ja "jos sika rapakossa ennen Erkkiä rypee, niin vielä se lättiinsä vinkuu". Kylvöaika alkaa Erkistä ja päättyy Urpon (25.5) päivään, joten pitäkääpä se mielessä.
Nurmikonhoito/sammalenpoisto

Nurmikon vanhetessa hoitamaton nurmikko saattaa sammaloitua. Laihassa maassa nurmikko ei kasva ja sammal tulee tilalle. Siis nurmikko kannattaa keväällä (tai kesällä) lannoittaa ja kuivana aikana kastella. Sammalen poistossa voidaan käyttää esim. ferrosulfaattia ja/tai sammalen poistoa mekaanisesti. Ferrosulfaatti on hapan lannoite, joka poistaa sammalta. Kalkin vaikutus on taas emäksinen, mutta kalkitus vapauttaa muita ravinteita maasta ja vastaa näin tietyllä tavalla lannoitusta. Myös typpilannoitus edistää nurmikon kasvua ja hyvin kasvava nurmikko tukahduttaa sammalen. Pahoin sammaloitunut nurmikko joudutaan uusimaan.
Kasvituholaiset ja niiden torjunta

Torjuntamenetelmät voidaan jakaa 1. viljelyksellisiin, 2 biologosiin, mekaanisiin ja fysikaalisiin, sekä kemiallisiin torjuntakeinoihin.
Viljelykselliset menetelmät ovat kaiken perustana. Biologiset keinot rajoittuvat melko vähiin, samoin kuin mekaanisetkin. Kemialliset keinot ovat tehokkaita ja niitä käytetään vain välttämättöminä silloin kun ei muut auta.

Lehtikirvoja torjutaan kemiallisesti esim. malationiruiskutuksella. Vaaraton torjunta-aine on pesuaine Tolu. Sitä voi käyttää esim. ruusujen tuholaisten torjuntaan.

Kovakuoriaisten torjunnassa voidaan käyttää taimien kastelua esim. dimetoaatilla, bromofossilla tai malationilla, koska esim. kaalikasvustoon voi tulla kirppoja muutaman päivän kuluttua istutuksesta.

Kärpästoukat ovat erittäin tavallisia ja haitallisia tuholaisia varsinkin vihanneskasveilla. Kempit ovat porkkanamailla harmina. Tuholaistorjunnassa on syytä kysyä neuvoa aina puutarha-alan liikkeistä, josta saa myös torjunta-aineita.

Tuhohyönteisten kemiallisessa torjunnassa on muistettava toimia ohjeiden mukaisesti ja noudattaa varo-aikoja.

Biologisesta torjunnasta (torjuntaeliöt ja feromonit) saatte tietoa klikkaamalla osoitetta www.biotus.fi
Kotisivujemme palautelomakkeella voi myös kysellä neuvoja tiettyihin pulmiin puutarha-asioissa.
Komposti

Puutarhasta ja kotitalouksista tulee aina kaikenlaista lahoavaa jätettä, joka kannattaa kompostoida mullaksi. Jätteet lahoavat kompostissa mikrobien ja maaeläinten avulla, ja näin saatu kompostimulta on erinomaista kasveille.

Kompostin paikaksi valitaan suojaisa paikka, johon vesi ei keräänny. Tavallisesti riittää 1x2 metrin suuruinen alue, joka on hyvä aidata. On suositeltavaa laittaa ympärille esim. pensasaita näkösuojaksi. Kompostin pohjalle laitetaan karkein aines, esim. oksia ja risuja, joiden päälle voidaan laittaa n. 20 cm. kerros puiden lehtiä yms. nopeasti lahoavaa. Alla olevat risut varmistavat ilmanvaihdon. Lehtien päälle suositellaan ripoteltavaksi kalkkia tai hieman puutarhalannoitetta. Tämän jälkeen uusi risukerros ja sitten taas nopeasti maatuvia. Kompostia voidaan myös kastella, koska kuiva komposti ei lähde "palamaan". Kun kasa on riittävän korkea, sen päälle voidaan laittaa ohut multakerros. Kompostissa syntynyt multa voidaan ottaa keväällä kasvimaan lannoitukseksi ja maatumattomat risut voidaan laittaa uudelleen kompostin pohjalle. Kompostissa rikkaruohojen siemenet kuolevat lämmön vaikutuksesta ja multa on mustaa ja hyvin ravinnerikasta. Omakotitonteilla tulee vuosittain puista paljon lehtiä, joten nekin kannattaa muuttaa kompostin avulla mullaksi.

"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, -eikä sekään ole niin tärkeää..."