Iidesjärvi, lähiluontokohde kaupungissamme.

Iidesjärvi tekee unelmastamme totta; voimme asua omakotitalossa järvenrannalla ja lähes kaupungin keskustassa.

Järvensivulla voimme kuunnella myös satakielen laulua Iidesjärven rantapuistikossa ja Iidesjärvi on muutenkin hyvä lintujärvi. Lintuvesien suojeluohjelmassa se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Sen pinta-ala on n. 64 hehtaaria ja suurin syvyys n. 3 metriä. Se kuuluu osana laaksomuodostumaan, joka ulottuu Kangasalan Pitkäjärvestä Kaukajärveen ja edelleen Iidesjärven myötä Viinikanlahteen. Aiemmin järvi on ulottunut Messukylään saakka ja Turtolan puolelta jouduttiin tulemaan veneellä Messukylän kirkkoon.
Järvensivun kaupunginosakirjassa kerrotaan Iidesjärven linnustoon kuuluvan mm. heinäsorsa, jouhisorsa, lapasorsa, tavi, haapana ja nokikana. Myös punasotka ja tukkasotka, telkkä ja tietysti silkkiuikku kuuluvat järven linnustoon naurulokin ja kalalokin ohella. Rantaryteiköissä sirittävät pajusirkka- ja viitasirkkalinnut, ruoko-, ryti-, luhta-, ja viitakerttuset, sekä luhtahuitti, jopa joskus myös ruisrääkkäkin. Satakieli asettui Iidesjärven rantamaisemiin 1970-luvulla. Nykyään niitä on useampia pareja, ja vuosittain niiden määrä tuntuu jatkuvasti lisääntyvän. Satunnaisia lintulajeja Iidesjärvellä on tavattu yli kahdensadan, joukossa todellisia harvinaisuuksiakin.

Kalaa on Iidesjärvessä hyvin ja pyytäjiä on varsin vähän. Karppi on uusin tulokas ja sitä on istutettu vv. 1989-97 n. 2500 kpl. Matala ja humuspitoinen vesi antavat oman makunsa kaloihin, mutta esim. elohopeajäämiä ei kaloissa sanotavasti ole. Surviaisentoukkia kaivetaan pilkkimiehille talvisin järvenpohjasta.
Myös kasvisto Iidesjärven rannoilla on rikas. Lähes 300 eri kasvilajia löytyy vielä, vaikka Hervannan valtaväylän rakentaminen ja luhtaniittyjen kuivuminen on vähentänyt lajeja kymmenittäin.

Iidesjärven itäpään luhtaniityille on muodostettu kavoituksella suojeltu alue. Samoin Järvensivun puoleinen rantapöheikkö on suojeltu, kun muu osa järvestä ja sen rannoista on osa vapaa virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa varten. Tampereen kaupunki on teettänyt Iidesjärvi-suunnitelman ja perustanut myös seurantatyöryhmän valvomaan sen toteutumista.

Iidesjärvi on Järvensivun silmä ja sen maisemallinen kaunistus, jonka merkitys merkitys alueemme asukkaiden viihtyvyydelle on korvaamaton. Puistomainen harjualue ja sieltä avautuva maisema etelään on hyvin verrattavissa Pyynikin ja Pispalan vastaaviin. Ni että kyyllä siinnä silimä leppää.....