Omakotialueen syntyhistoria

Keskellä Järvensivua sijaitsevalla pienelle puistoalueelle, Järvensivun tilan entiselle pihamaalle on vuonna 1971 pystytetty muistokivi, jossa lukee: ”Tämä muistolaatta on omistettu Järvensivun maatilan entiselle omistajalle Heikki Ahlgrenille, joka alkuunpani Järvensivun omakotiasutuksen vuokraamalla sitä varten tontteja.” Teksti kertoo olennaisimman omakotialueemme synnystä.

Järvensivun tilasta on tietoja, jotka kertovat tilan päärakennuksen paikalla olleen 1500-luvulla Messukylän seurakunnan kappalaisen pappilan. Tampereen keskustassa sijaitsevan Kyttälän saneeraus aloitettiin 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä. Se oli varsinainen lähtölaukaus Järvensivunkin asuttamiselle. Järvensivulla oli tuolloin vain muutama mökki. Ensimmäisenä tonttia Järvensivun tilan isännältä kysyi Herman Girs, jolle Ahlgrenin kerrotaan sanoneen: ”No, valitse paikka mielesi mukaan. Ilmoituksen saatuani tulen mittamaan viisi kapanalaa maata.” Girs valitsi talonpaikakseen nykyisen Järvensivntie 31:n tontin.

Monien jännittävienkin vaiheiden kautta saivat järvensivulaiset ostaa vuokratontit omikseen ja tonttien ostoa päästiin juhlimaan marraskuussa 1951. Vuonna 1953 tarkistettiin alueen asemakaava ja pian alkoi Järvensivun tilan pelloille kaavoitetuille vuokratonteille nousta 50-luvulle tyypillisiä puolitoistakerroksisia omakotitaloja suurimmaksi osaksi omatoimisesti ja talkoovoimin. Väkilukua Järvensivulla lisäsi sekin, että melkein poikkeuksetta taloihin rakennettiin asuntoja myös vuokralaisia varten. Vuokrat kun olivat hyvänä lisänä rakennusvelkaa maksettaessa. Alkuaikoina näiden uusienkin talojen tontit olivat hyvinkin tarkkaan hyötykäytössä. Paitsi omenpuita ja marjapensaita viljeltiin puutarhassa mm. koko talven perunat ja juurekset.

1960-luvulla alkoi sitten uudisrakentaminen Järvensivun rinteessäkin. Kaupunki oli alueen ostettuaan lisännyt tonttien rakennusoikeutta niin, että rakennusliikkeet kiinnostuivat ostamaan tontteja. Vanhoja taloja kyllä jonkin verran laajennettiin ja peruskorjattiin, mutta alueen asukkailla ei juurikaan ollut varaa rakentaa tontilleen uutta taloa. Jotkut myivät tonttinsa sillä sopimuksella, että saisivat itselleen osakkeen tontille rakennettavasta uudesta talosta. Rinteen ilme muuttui aika tavalla, kun yhden omakotitalon tontille nousi viidenkin perheen rivitalo tai kaksikerroksinen pienkerrostalo. Onneksi alueen vihreä yleisilme on säilynyt, mikä kesäaikaan jonkin verran pehmentää tiheästi rakennetun rinteen yleiskuvaa.

Historiatiedot koonnut Eeva Heino (o.s. Mattila)

Tarkempaa historiaa Hilja Mattilan Tampereen Järvensivun kaupungiosan synty ja vaiheita v. 1886-1986 –kirjassa ja Leila Keskitalo-Tanskasen kokoamassa kaupunginosakirjassa Rieväkylästä puutarhakeitaaksi.