|
Winterin mutkassa Epilän sydän
Länsi-Tampereella sijaitsevassa Epilän kaupunginosassa on kohdannut kolme
muinaistietä: Tampereen suunnasta tullut nykyinen Pispalan valtatie,
Turusta tullut Ylinen Viipurintie, joka kulki suurin piirtein nykyistä Nokiantien
linjaa, ja pohjoisesta nykyistä Nahkatehtaankatua tullut Pohjanmaan-
eli Kyröntie. Pohjoinen tie ylitti 1890-luvulla rakennetun rautatien.
Kun 1950-luvulla tämä rautatien ylikäytävä suljettiin, jäi tielinjaan jäljelle
omituinen mutka. Tämä jyrkkä kaarros tunnetaan läheisen maalitehtaan
mukaan Winterin mutkana.
Tähän Epilän ristinä tunnettuun muinaisteiden risteykseen – siis nykyisen
Winterin mutkan ympärille – kehittyi 1900-luvun alkupuolelta lähtien
Epilän asutus- ja teollisuuskeskittymä. Alue oli aiemmin viljelysmaana, sillä
suotuisa sijainti Epilänharjun katveessa ja hyvä maanlaatu loivat edellytykset
maanviljelylle. 1900-luvulla Epilä tunnettiin myös lukuisista kauppapuutarhoistaan.
Epilän kaupunginosan nimi on vanhaa perua. Nimi on mainittu asiakirjoissa
jo 1500-luvun alkupuolella. Varhaisimmissa verotusasiakirjoissa eli
maakirjoissa vuodelta 1540 esiintyy Harjun jakokunnan Tohlopin kylässä
Epi-niminen talo. Talon nimi on myöhemmin vaihdellut muodoissa Epaila
ja Epaala. Epilänä talo esiintyy ensimmäisen kerran 1757, jolloin sen isäntänä
oli ”Carl Matts Epilä” eli Kalle Matinpoika Epilä.
Kun Tampereelta Poriin johtavaa rautatietä suunniteltiin, päätettiin
tehdä rautatieasema Epilän talon maalle. Rautatie valmistui 1895. Rautatieaseman
ansiosta Epilään saatiin myös postipysäkki. Aseman ja postin
vaikutuksesta nykyistä Epilän seutua alettiin kutsua Epiläksi.
Epilässä on ollut asutusta jo satojen vuosien ajan, mutta varsinaiseksi
asutuskeskukseksi se alkoi muodostua vasta 1900-luvun alkupuolella, kun
Epilässä runsaasti maata omistanut kunnallisneuvos Otto Albert Thuneberg
havaitsi Tampereen kaupungin teollistumisesta johtuneen kasvun ja
kaupungin leviämisen ja ryhtyi vuokraamaan maitaan Epilässä teollisuuden
ja asukkaiden käyttöön. Vuoden 2003 lopussa Epilässä oli jo noin 1270
asukasta.
Koskesta Voimaa
Tietoa wikipediassa
|
