Vanhentuneen asemakaavan uudistamistyö alkoi marras-joulukuun vaihteessa 2007 kaikille avoimella kaupunginosakonfrenssilla. Konfrenssissa syntyi kahdeksaan eri teemaan perustuvaa asukastyöryhmää, joiden tehtäväksi tuli laatia Pispala Visio asemakaavoituksen tueksi.

Työryhmien ja niiden työtä tukevan Kaos-projektin työn tuloksia esiteltiin toisessa kaupunginosakonfrenssissa marraskuussa 2008.

Pispalalaiset ovat nyt osallistuneet muutaman vuoden verran oman asuinympäristönsä suunnittteluun.

Silti vielä ei ole mitään valmista. Varsinainen kaavoitustyö on vasta alkuvaiheessa. Siihen liittyvä osallisprosessi jatkuu koko kaavoituksen ajan. Jatkossa on seurattava ja varmistettava, että pispalalaisten näkemykset tulevat todella huomioiduksi konkreettisissa kaavamerkinnöissä. 

Asemakaavan laatimisen tavoitteeena on tukea Pispalan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittymistä.

Ajankohtaista
(9.6.)
Pispalan suojelu- ja rakennusoikeustarkastelun nähtävilläoloa ja mielipiteiden jättöaikaa jatketaan 16.8. asti. Jatkoajasta ilmoitetaan kuulutuksella Aamulehdessä 10.6. ja Tamperelaisessa 12.6. 
Kooste Ahjolassa torstaina 3.6. pidetyn yleisötilaisuuden annista tulee nähtäville kaavoituksen Pispala-osioon, kun tehtyihin kysymyksiin on saatu kaavoittajilta vastaukset. Lukukappale tulee esille myös Pispalan kirjastotalon info-pisteeseen. Tilaisuudessa pidetty esitys löytyy kaupungin kaavoitussivuilta pdf-muodossa.
Suojelu- ja rakennusoikeustarkastelu-raportteja on nyt lainattavissa kotiin Pispalan kirjastotalolta. Laina-aika on kaksi viikkoa. Kysy tarkemmin kirjastopäivystäjältä.
(27.5.)
Suojelu- ja rakennusoikeus-periaatevaihtoehdot  nähtävillä
Pispalan asemakaavoituksen pohjaksi laaditut suojelu- ja rakennusoikeus-periaatevaihtoehdot karttoineen esillä Pispalan kirjastotalolla. Kirjastotalon infopisteessä luettavissa lisäksi ensimmäisen kaavavaiheen koealueilta tehty kasvillisuus- ja biotooppiselvitys. Aineisto löytyy myös kaupungin kaavoituksen Pispalasivuilta.
Yleisötilaisuus suojelu-ja rakennusoikeus-periaatevaihtoehdoista to 3.6. klo. 18-20 Ahjolassa.
Kaavoittajat päivystävät ja vastaavat kysymyksiin
Erityisesti kiinteistönomistajille tarjotaan mahdollisuus tavata kaavoittajia tiistaina 8.6. klo. 11.30-17.00. Päivystyksen ajan kaavoittajat ovat paikalla esittelemässä aineistoa ja vastaamassa kysymyksiin. Kaavoittajille voi varata myös henkilökohtaisen tapaamisajan:
- kaava-alue 8256 projektiarkkitehti Riikka Rahkonen p. 040 801 2724.
- kaava-alue 8257 arkkitehti Minna Kiviluoto p. 040 801 6951.
(24.5.)
Pispalalainen 1/2010 ilmestynyt
Tuoreessa Pispalalainen-lehdessä kaavoittajan mittava katsaus suojelu- ja rakennusoikeusvaihtoehtojen pääkohtiin. Vaihtoehtoja esitetään kolme. Kyse on koko kaava-alueen periaatelinjasta eli suojelun tasosta ja samalla rakennusoikeuksien tasosta. Koko paketti tulee nähtäville 27.5. Kaikilla osallisilla on mahdollisuus juhannukseen (24.6.) asti esittää periaatelinjasta omat mielipiteensä ja kannanottonsa kaavoittajalle. Niiden pohjalta asian valmistelua jatketaan ja kaavan linja tulee päätettäväksi yhdyskuntalautakuntaan syksyllä.  Lehdessä myös katsaus kaavoituksen etenemiseen eri vaiheissa (I-vaihe, II-vaihe ja III-vaihe),  tulossa olevat selvitykset, yhteystiedot kaavoittajan puolella sekä asiasta päättävän yhdyskuntalautakunnan kokoonpano.
Kaavoittajat vastaavat
Pispalalaisessa on lisäksi kaavoittajien (Riikka Rahkonen ja Ulla Tiilikainen) ja ympäristöministeriön (ylitarkastaja Minna Perähuhta) vastauksia Pispalalalaisen toimituksen ja lukijoiden esittämiin kysymyksiin kaavoituksen nykytilanteesta ja rakennusoikeusvaihtoehdoista.
Keskustelu jo alkanut periaatelinjasta
Pispalalainen-lehdessä tuoreeltaan suojelu- ja rakennusoikeusvaihtoehtoja kommentoi Kaos-työryhmistä aktiivisin eli Rakennusoikeustyöryhmä. Ryhmän vetäjän Antti Ivanoffin kommentti on otsikoitu "Pispalan asemakaavoituksen museointi-ja rankaisuperiaatteiden ongelmakohtia". Hieman yleisemmällä tasolla kantaa otetaan myös Pirkanmaan perinnepoliittisen yhdistyksen (PirPerPol) kaavakommentissa.
Jatkossa mielipiteitä, kommentteja ja kannanottoja kootaan nähtäville ja yhteiseksi tietopankiksi Pispalan uusi kaava-sivustolle.

Kaava-vaiheiden tilanne 2010

Kaavavaihe I: Ylä-Pispalan kaava-alueet (nro 8256 ja nro 8257)
Suojelu- ja rakennusoikeus –periaatevaihtoehtojen nähtävilläoloaikana (27.5-24.6.) saatujen mielipiteiden, kiinteistönomistajien kanssa käytyjen keskusteluiden ja viranomaistahoilta pyydettyjen lausuntojen perusteella täydennetään vaihtoehtojen vaikutusten arviointi.

Mielipiteet, lausunnot ja vaikutusten arviointi esitellään yhdyskuntalautakunnalle ja osallisille kesän jälkeen. Lautakunta ottaa kantaa siihen, minkä vaihtoehdon tai vaihtoehtojen yhdistelmän pohjalta kaavoitusta jatketaan, vai tutkitaanko vielä uusia vaihtoehtoja.

Kun  periaatepäätökset  suojelumerkinnöistä ja rakennusoikeuksien määräytymisperusteista on tehty, alkaa I-vaiheen kahden kaava-alueen asemakaavaluonnosten laatiminen.

Luonnosvaiheessa tutkitaan tonttikohtaisten ratkaisujen lisäksi myös  mm. kaava-alueiden liikenteellisiä kysymyksiä sekä viheralueita. Tavoitteena on saada I-vaiheen kaavaluonnokset  valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. 

Luonnosten nähtävilläolon jälkeen aloitetaan kaavaehdotuksen laatiminen. I-vaiheen kahden osallisryhmän toiminta jatkuu.

Osallisryhmmät kokoontuivat 11.3.2010 Palvelupiste Frenckelissä. Käsittelyssä oli ainakin seuraavia asioita:
1. Pispalan suojelu-ja rakennusoikeusperiaate.
Vaihtoehtojen tulevat esittely- ja käsittelyvaiheet. Suojelu- ja rakennusperiaatteita koskevat tarkastelut ja vaihtoehdot on tarkoitus antaa tiedoksi yhdyskuntalautakunnalle. Selvitys tulee nähtäville sen jälkeen. Valittavaa periaatetta sovelletaan alueen kaikissa kaavavaiheissa.
2. Pispalan asemakaavoituksen suunnitteluaikataulu vuodelle 2010.
Alkuperäinen suunnitteluaikataulu ei ole pitänyt. Eräänä syynä on mainittu työlääksi osoittautuneet suojelu- ja rakennusoikeusperiaatteet sekä niihin liittyvien eri tahojen lausuntojen kokoaminen ja vaihtoehtojen tarkastelut. Tarkoitus on osallisryhmässä pohtia, miten osallisryhmätyöskentely ja muu vuorovaikutus vuoden aikana järjestetään.
3. Museoviraston valtakunnallinen merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) inventointi, joka on tullut voimaan vuoden alussa. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana.
Tutustu
>> RKY:n 
>> kaavoitusta ohjeistavaan muistioon
4. Lisäksi kokouksessa on tarkoitus käydä läpi mm. asiakirjojen julkisuuteen ja Pispalan kaavoituksen organisoitumiseen liittyviä kysymyksiä sekä asioita, joita osallisryhmän jäsenet toivovat kokouksessa käsiteltävän.

Kaavavaihe II: Ala-Pispala, Valtatien varsi (nro. 8309 ja nro. 8310).
Pispalan asemakaavoituksen kakkosvaihe käynnistyi keväällä 2009. Vaihe koskee Pispalan valtatien vartta, osia Ylä- ja Ala-Pispalasta sekä Santalahdesta Tätä vaihetta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2009.

Työskentely on jatkunut Pirkanmaan maakuntamuseon suorittamalla rakennusinventoinnin päivityksellä. Tutkija Miia Hinnerrichsen on kiertänyt alueella ja käynyt läpi kaava-alueen ennen vuotta 1970 rakennetut rakennukset ja niiden pihapiirit. Tutkimuksen yhteydessä täydennetään tietoa alueen historiasta ja arvioidaan nykytilaa sekä alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennusinventointi tulee nähtäville ja käsittelyyn tämän vuoden aikana.

Alueella aloitettiin myös melu- ja tärinäselvitys. Selvitys on valmistunut ja on luettavissa kaupungin kaavoituksen Pispala-osiossa.

II-vaiheen alueella järjestetään kaikille avoimia, ohjattuja kävelykierroksia syksyn 2010 aikana. Tilaisuuksista tiedotetaan alueen asukkaille ja osallisryhmiin ilmoittautuneille.

Kaavavaihe III: Tahmela sekä osia Ylä- ja Ala-Pispalasta.
Asemakaavoituksen III-vaihe käynnistetään vasta kun I-vaiheen kaavaehdotus on hyväksymiskäsittelyssä, eli aikaisintaan v. 2011. Alueen rakennusinventointi käynnistyy aikaisemmin.

Viimeistään rakennusinventoinnin yhteydessä tulee harkittavaksi, mikä vaikutus Museoviraston kokoamalla uudella valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt –inventoinnilla on Pispalan kaavoitukselle. Valtioneuvosto joulukuussa 2009 hyväksymä inventointi korvaa aikaisemman, vuodelta 1993 olevan inventoinnin, mutta se ei ole vielä saanut lainvoimaa siitä tehdyn valituksen vuoksi. 

Uudessa inventoinnissa Pispalan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritellyn alueen rajausta on muutettu poistamalla siitä Tahmela, pieniä osia Ylä- ja Ala-Pispalasta (?) sekä Santalahti. Maakuntakaavassa Tahmela on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi.

Kesän 2010 aikana tullaan tekemään kasvillisuusselvitys myös Tahmelan ja muun III-vaiheen kaava-alueella.

Keväällä 2010 pidetyt tilaisuudet

Pispala, koko maailma-tilaisuus Haulitehtaalla 11.5. klo. 16.30.
Vapaamuotoinen keskustelutilaisuus Pispalan kaavoituksesta ja yritystoiminnan mahdollisuuksista Pispalassa. Vetäjänä päätoimittaja Jari Niemelä. Teemoina mm. matkailuyrittäjyys ja sen "käyttämättömät" mahdollisuudet Pispalassa, liiketilojen tarve ja kaavoitus, Santalahti, Pispalan palvelutarjonta, vesitse Pispalaan, ryytimaasta matkailukohde, liikkuminen Pispalassa. Tapahtuma alkaa klo. 16.30. Järjestää Moreeni ry ja Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry. 

2009 tapahtunutta

Pispalalalainen -lehti 2/2009
Jälleen tuhti lukupaketti asioista, ihmisistä ja ilmiöistä Pispalassa, ja vähän muualtakin.
Asemakaavoituksen tilannetta lehdessä arvioidaan useammassakin artikkelissa mm.
- kaavoittajahaastattelussa. Siinä Sakari Leinonen, Riikka Rahkonen, Jouko Seppänen ja Ulla Tiilikainen selvittävät suunnitteluvaihetta ja syitä siihen, miksi osallistumisprosessissa on syksyn aikana ollut eräänlainen suvantovaihe.
- hiljaiseloon kiinnitetään huomiota myös Rakennusoikeustyöryhmän Antti Ivanoffin kriittisessä artikkelissa.
- kaupungin rakennusvalvonta sai keväällä uuden päällikön eli rakennustarkastajan. Arkkitehti Eija Muttonen-Mattilan haastattelussa kysytään, miltä Pispala uuden rakennustarkastajan silmissä näyttää ja minkalaisia linjauksia on odotettavissa mm. rakennuslupien käsittelyssä.
- kiinnostavan näkökulman Pispalan kaavoitukseen tuo Akaan kaavasuunnittelija, osa-aika-pispalalainen, PirPerPolin jäsen Lasse Majuri kolumnissaan.

Muina ajankohtaisina asioina nousee esiin uittotunnelin tuleva käyttö ja kaupungin kiinteistöjen ns. myyntilista. Uittotunnelin käyttö ratkeaa keväällä, jolloin Matti Joki tuo uuden ehdotuksen putken tulevasta käytöstä yhdyskuntalautakunnalle. Tuoreena tietona lehteen saatiin kaupungin suunnitttelujaoston äänestyspäätös siitä, että Rajaportin sauna, A-Kilta ja Kurpitsatalo poistettiin ns. myyntilistalta. Kahden jälkimmäisen talon kohtalo ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Historiallista taustaa Pispalan kaavoitukselle tuovat artikkelit Santalahden entisestä Rantakylästä, ja osin uuttakin tietoa sisältävä juttu vanhan pulteri-aidan kunnostuksesta.

Lue tarkemmin Pispalalainen-lehdestä. Lehden näköisversio pdf-muodossa löytyy täältä.

Tilaisuudet
Tampereen arkkitehtuuriviikko 7.-13.9.
Toista kertaa järjestettävän arkkitehtuuriviikko pidettiin tänä vuonna 7.-13.9. Teemana oli rantarakentaminen. Siinä kysyttiin mitä rannoille tulisi tehdä? Pitäisikö ne jättää ennalleen vai käyttää hyväksi rakentamiseen? Millaista on hyvä rantarakentaminen, esimerkiksi Näsijärven rannoilla tai Pyhäjärven puolella?. Mm. näitä asioita mietittiin Aamulehden keskustelutilaisuudessa ke 9.9. klo. 18-20. Aamulehden auditoriossa. Paikalla asiantuntijoita, arkkitehteja ja rakennuttajien edustajia.
Pispalakävely Santalahden tehdasmiljöössä ja Rantakylässä
Tampereella järjestettiin useita ohjattuja kaupunginosakävelyitä to 10.9. Pispalassa tutustuttiin Santalahden tehdasmiljööseen ja entiseen Rantakylään. Kohteina mm. pahvitehdas, tikkutehdas, luujauhotehdas ja kattohuopatehdas. Oppaana päätoimittaja Jari Niemelä, mukana tarinoimassa myös lapsuutensa alueella viettäneitä sekä projektiarkkitehti Jouko Seppänen, joka kertoo Santalahteen liittyvistä uusista suunnitelmista. Retken järjestivät Moreeni ry ja Pispalan kumppanuus ry yhteistyössä Tampereen kaupungin kulttuuritoimen kanssa.

Rakentamistapaohjeet
Väliaikaiset rakentamistapaohjeet hyväksytty
Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 30.6.2009 tarkistetut rakentamistapaohjeet. Ohjeet otetaan välittömästi käyttöön poikkeamislupaharkinnassa. Kaavoituksen Pispala-osiossa lautakunnan päätöspöytäkirja, tarkistettu rakennustapaohje, nähtävillä oloon jätetty tiivistelmä vastineista (vastineluettelo) sekä lupakäsittelijän ja Pirkanmaan Ympäristökeskuksen lausunnot.

Tunnelit-kysymys
Rantaväylän tunnelin ja liittymien asemakaavaluonnokset
Suunnittelualue sijoittuu Naistenlahteen ja Santalahteen suunniteltavien eritasoliittymien väliin. Suunnittelualueelle laaditaan samanaikaisesti tiesuunnitelmaa, maanalaista asemakaavaa sekä eritasoliittymien kohdille esitettäviä asemakaavan tarkistuksia. Luonnokset olivat nähtävillä 14.8. asti.
Pispalan Uittotunnelin katusuunnitelma
Veneiden kuljetusreitin suunnitelmassa ehdotetaan uittotunnelin käyttöönottoa. Veneitä kuljetetaan traktorivetoisella trailerilla. Liikennemääräksi suunnitelmassa arvioidaan kaksi venettä vuorokaudessa kolmena kesäkuukautena. Väylän pituus on 580 metriä, josta tunnelia 280 metriä. Tunnelin leveys on 3 metriä. Kustannusarvio 50 000 euroa. Sillä saadaan venelaiturit, tie ja valaistus. Ehdotuksessa tunneliosuus säilyy turvallisuussyiden takia suljettuna yleiseltä liikenteeltä. Suunnitelma oli nähtävillä 15.6 asti. Sen jälkeen se tulee yhdyskuntalautakunnan hyväksyttäväksi.

Pispalan pulteriaita muinaisjäännöksenä
Pispalan Moreenin toimesta on ehdotettu ja myös museovirastossa hyväksytty, että yhdistys ottaa hoitaakseen pulteriaidan arvon palauttamisen muinaisjäännöksenä. Hommat hoidetaan museoviraston ja Tampereen kaupungin puisto-osaston ohjauksessa. Lähinnä kyseeseen tulee lähialueen puiden ja pensaiden siistiminen. Kesän aikana aidan ympäriltä on talkootyönä raivattu risukkoa ym. niin että pulteriaita erottuu nyt selkeästi luonnossa jyhkeänä muinaisjäännöksenä. Syksyn aikana laitettiin uudet muinaismuistolaatat molempiin päihin. Tarkoitus on myös tehdä muistotaulu, jossa selvitetään pulteriaidan historiaa.

Osallisryhmät
Asemakaavan uudistaminen jatkuu osallisryhmätyöskentelyillä.
I-vaiheen osallisryhmien työskentely alkanut.
Kaava-alueiden 8256 (harjun pohjoisrinne) ja 8257 (harjun etelärinne) osallisryhmien toiminta käynnistyi 11.3. Tiedot ryhmistä ja ryhmään nimeämisen perustelut sekä osallisryhmien muistiot löytyvät jatkossa mm. kaupungin kaavoituksen Pispala-osion sivuilta.
II-vaihetta koskeva osallistumis - ja arviointisuunnitelma
Kyse on kaava-alueista 8310  ja 8309. Työ jatkuu osallisryhmien nimeämisellä sekä ensimmäisillä kokoontumisilla. II-vaiheen kaava-alueille tullaan järjestämään syksyllä ohjatut kävelykierrokset. Parhaillaan kaava-alueilla on menossa rakennusinventoinnin tarkistus ja päivitys. Työtä tekee projektitutkija Miia Hinnerichsen.
Santalahden kaava-alueen osallistumis-ja arviointisuunnitelma
Kyseessä on Santalahtea ja Ylä-Pispalan Pöllinpuiston osaa, Haulipuiston osaa ja Haulitorninraittia sekä Rantatietä ja Tukkitehtaanrinnettä koskevan asemakaavan muutoksen osallistumis-ja arviointisuunnitelma. Tässäkin työ jatkuu osallisryhmien nimeämisellä.

Keskustelu
Museokello 2009
Pirkanmaan Maakuntamuseon julkaisemassa museo- ja kulttuuriympäristölehdessä mm. Jenni Partanen arvioi Kaos-projektin tuloksia ja merkitystä, Hannele Kuitunen kirjoittaa rakennussuojelun tilanteesta nyt sekä Ulla Lähdesmäki ja Aino Nissinaho käsittelevät muinaisjäännösten lausuntomenettelyä ja adoptointia. Lehti on luettavissa ainakin Pispalan kirjastotalolla. Näköisversio nettiin ilmestynee aikanaan myös Maakuntamuseon julkaisusarjassa.
KaOs-työryhmien loppuraportteja  luettavana
Rakennusoikeus-työryhmän Pispala Visio, Liikenne-työryhmän loppuraportti sekä Ranta- ja kasvimaa-työryhmän yhteenveto ranta-alueen kehittämiseksi luettavana. Raportit löytyy työryhmien yhteiseltä keskustelualustalta.
Pispalan kehityskuva-loppuraportti valmistunut.
Toisessa kaupungiosakofrenssissa työstetyt vaihtoehtoiset kehityspolut on koottu yhteenvedoksi. Raportti on samalla kuvaus ja arvio vuoden 2008 aikana toteutetusta uudenlaisesta, asukkaiden osallistumista tukevasta kaupunkitutkimuksellisesta prosessista. Raporttia liitteineen on saatavilla myös Pispalan kirjastotalon KaOs-info pisteestä.
Pispalalainen-lehden Suuri Kaavoitusnumero
Lehdessä päivitetään kaavoituksen tilanne pispalalaisesta näkökulmasta. Tiivis tietopaketti sisältää mm. yhteenvedon Pispalan Palapeli-konfrenssista, koosteet kaikkien työryhmien työskentelystä ja näkemyksistä, keskustelua kiistaa herättäneistä rakennustapaohjeista sekä tapaustutkimuksen Selininkatu 12:sta. Lisäksi kaavoittajien katsaus siihen, mitä keväällä 2009 tulee tapahtumaan.
Kaavoituksen seuranta
Asukastyöskentelyn tueksi on avattu uusi keskustelualue työryhmien keskustelufoorumin yhteyteen. Siinä voit kommentoida mm. Pispalalaisen kaavoitukseen liittyviä aiheita. Tavoite on syventää keskustelua Pispalan kehittämisestä ja seurata kaavoitusprosesssia. Tutustu keskustelualueeseen!

Kevään 2009 aikana tapahtunutta

1. Kaavoitustyö jatkuu osallisryhmien kokoontumisilla
Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa vaiheessa. I-vaihe on vireillä Ylä-Pispalassa, II-vaiheen kaavamuutokset ovat käynnistymässä. Lisäksi on alkamassa Santalahden osakaavamuutos. Näiden kaava-vaiheiden kaava-alueisiin haettiin osallisia kuulutuksella 19.12.2008 mennessä.

Osallisryhmiä on viisi. Kaupunki kokoaa ilmoittautuneista mahdollisimman edustavat ja toimintakykyiset osallisryhmät. Ryhmät kokoontuvat vielä kevään aikana.

Osallisryhmissä jatketaan Kaos-projektin työryhmissä aloitettua työtä.

Kuten arkkitehti Jorma Hakola rakennusoikeustyöryhmän palaverissa 12.1.2009 Pispalan kirjastotalolla korosti se työ, mitä työryhmät ovat tehneet, sitä ei hukata. Osallisryhmillä on käytössä kaikki tuotettu aineisto. Lisäksi KaOs-työryhmät voivat halutessaan jatkaa toimintaansa ja toimia osallisryhmien osallistujien taustaryhminä.

Osallisryhmät ja kaavoja valmistelevat arkkitehdit:

Vaihe I (valmistelussa kaavaluonnokset)
Ryhmä 1: Ylä-Pispala, pohjoispuoli, projektiarkkitehti Riikka Rahkonen
Ryhmä 2: Ylä-Pispala, eteläpuoli, arkkitehti Jorma Hakola

Vaihe II (alkaa osallistumis-ja arviointisuunnitelmalla sekä selvityksillä)
Ryhmä 3: Pispalan valtatien varren kaava-alue, projektiarkkitehti Jouko Seppänen
Ryhmä 4: Osia Ylä-ja Ala-Pispalasta sisältävä kaava-alue, arkkitehti Katariina Laine

Santalahti (alkaa osallistumis-ja arviointisuunnitelmalla, pohjana osayleiskaava)
Ryhmä 5: Santalahden asemakaavamuutos, projektiarkkitehti Jouko Seppänen

2. Kaos-projektin loppuraporttien ja Pispala Vision esittely yhdyskuntalautakunnalle.

KaOs-(kaupunginosasuunnittelu) projekti sai työskentelylleen jatkorahoitusta maaliskuun loppuun saakka. Hanketta toteuttaa kaupungin suunnittelupalvelut yhteistyössä Pispalan kumppanuusverkoston ja Tampereen Teknillisen Yliopiston Edge-kaupunkitutkimuslaboratorion kanssa. 

Pispalan Kehityskuva-loppuraportti
Edge-työosuuden loppuraportti on valmistunut. Raportti on yhteenveto Pispalan Palapeli-konfrenssissa käsitellyistä kehityspoluista. Samalla myös kuvaus ja arvio vuoden 2008 aikana toteutetusta uudenlaisesta kaupunkitutkimuksellisesta prosessista. Prosessi voi nimittäin mahdollistaa asukkaiden näkemysten huomioinnin itse kaavasuunnittelussa, ei vain mielipiteen ilmaisuna myöhemmässä vaiheessa. Samalla on voitu hankkia sellaista paikkaa koskevaa tietoa, jonka hankkiminen muulla tavoin ei kenties olisi ollut lainkaan mahdollista.

Asukaskyselyn tulokset ja Jonas Buchelin työryhmän raportti.
Pispalalainen-lehden välissä jaetun asukaskyselyn tulokset kootaan myös alkuvuoden aikana. Työn tekee Tampereen Yliopisto. Tulokset julkistetaan Tampereen kaupungin kaavoituksen verkkosivujen Pispala-osiossa. Myös Kaupunginosakonfrenssien vetäjän Jonas Buchelin työryhmän loppuraportti valmistuu. 

Loppuseminaari
Kaos-projekti on luvannut järjestää yhteisen tilaisuuden tai työseminaarin, jossa työryhmillä on vielä mahdollisuus kommentoida ja keskustella loppuraportin Pispala Visiosta. Seminaarista ilmoitetaan aikanaan.

Yhdyskuntalautakunta
Loppuraportti sekä sen pohjana ollut analyysiaineisto sekä työryhmien omat tuotokset tullaan esittelemään yhdyskuntalautakunnalle ja mahdollisesti myös kaupungihallituksen suunnittelujaostolle.

3. Tehtyjen selvitysten tarkistukset ja päivitykset palautteen pohjalta sekä kakkosvaiheen selvitysten valmistelun aloittaminen.

Pispalan asemakaavan uudistamisen yleistarkastelu sekä ensimmäinen vaihe tuottivat laajan selvitysaineiston. Selvitysaineistosta saatu palaute analysoidaan ja kootaan kaupungin toimesta

Mittavasta selvitysaineistosta ainakin rakennustapaohjeisiin tehtiin tarkistuksia ja korjauksia. Tarkistetut rakennustapaohjeet hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 30.6.09.

Rakennusoikeustarkastelukin on menossa korjuuseen monien virheiden takia. Selvitykseeen on tekeillä lukujen tarkennuksia, mahdollisesti vielä kiinteistökohtainen lisäkierros tietojen tarkistamiseksi. Rakennusoikeusselvitystyön tarkoitus on määritellä uuden kaavan rakennusoikeusperiaate.

II-vaiheen (Ylä-ja Ala-Pispala) kaavamuutostyö alkaa osallistumis-ja arviointisuunnitelman laatimisella. Ensimmäiset aloitettavat selvitykset ovat rakennusinventoinnin päivitys sekä melu-ja tärinäselvitys. Lisäksi on tulossa koko Pispalan ja Tahmelan kaavoitusalueeseen liittyvä hyönteistutkimuksen esiselvitys.

Pispalan palapeli-kaupunginosakonfrenssi (kuvakertomus)

Toinen kaupunginosakonfrenssi –Pispalan Palapeli – pidettiin 22.-23.11.2008.

Konfrenssin vetäjänä ja teemoihin johdattelijana toimi Jonas Buchel ja avustajana/tulkkina Outi Paloranta. Mukana oli asukkaita, viranomaisia ja asiantuntijoita. Työskentely rakentui paljolti vuoden aikana tehtyjen töiden esittelyyn ja Pispala Vision tai kehityskuvan edelleen työstämiseen ns. kehityspolku- työryhmissä.  

Kehityspolkutyöskentely tapahtui kahdeksassa ryhmässä, työskentelyyn osallistui yhteensä 37 henkilöa.

Työskentelyn pohjana oli kaupunkitutkimuslaboratorion koostamat kehityspolku-vaihtoehdot jotka oli vuoden aikana työstetty yhdessä työryhmien ja viranomaisten kanssa.

Polut rakentuivat viiteen teemaan (asuminen ja rakentaminen, viheralueet, ranta ja kasvimaa, liikenne sekä palvelet ja työpaikat), kustakin teemasta siivilöityi kolme vaihtoehtoista polkua. Yhteensä kehityspolkuja syntyi siis aikamoinen määrä.

Satunnaisesti ja sekaisin, ns. lajitteluhatun avulla, muodostetut ryhmät keskustelivat valituista polkuvaihtoehdoista ja valitsivat työstetyistä polkuvaihtoehdoista mieleisimmän. Ryhmät koostuivat asukkaista, viranomaisista ja muista osanottajista. Viikonlopun tuloksena syntyi kahdeksan erilaista polkuvaihtoehtoa Pispalan kehityskuvaksi.

Suosituimmat kehityspolut on koottu Kaos-projektin Pispalan kehityskuva-loppuraporttiin. (pdf).