MUSTALAISMUSIIKKI

Suomen mustalaismusiikki poikkeaa kansainvälisestä mustalaismusiikista. Suomen mustalaismusiikki on yleensä surumielistä ja laulut kertovat rakkaudesta, ikävästä, ilosta ja surusta. Laulut voivat olla jopa 10 säkeistöä pitkiä. Tarinat kertovat kuinka entisaikoina kuljettaessa kylästä kylään välimatkat olivat pitkiä ja näin syntyivät pitkät tarinat lauluihin.

Tämän päivän mustalaismusiikki ei poikkea juurikaan entisajan musiikista.
Muun muassa klassinen musiikki, flamenco ja swing ovat saneet vaikutteita perinteikkäästä romanimusiikista.

Historia

Romanimusiikin juuret ovat alun perin lähtöisin 1000 – luvun Intiasta. Legendat kertovat jo ennen tätä pitkään vallinneesta musiikkiperinteestä, johon kuului muun muassa romanitaiteilijoita, jotka kulkivat maasta toiseen viihdyttäen kuninkaita ja heidän hovejaan.

Romanitaiteilijoista on tietoa myös 1100 – 1200 luvun taitteen Venäjältä ja Euroopasta. Romanien saapuessa 1500 – luvulla Ahvenanmaalle he toivat mukanaan eurooppalaisia vaikutteita paikalliseen musiikkiin. Ruotsin ja Venäjän hallitsijat arvostivat romanitaiteilijoita ja siksi he pääsivätkin esiintymään heidän linnoihin ja hoveihin.

1900 – luvun alussa Pohjanmaalla vaikutti kaksi tunnettua romanipelimannia.
1930 – luvun Viipurissa vaikutti laulaja-harmonikkataiteilija-näyttelijä Pertti Hörmam, joka tunnettiin myös nimellä Pertti Tulivuori. Hän esiintyi muun muassa elokuvassa Kulkurinvalssi. 1940- ja 50 – luvulla radioaalloilla esiintyi muun muassa Toivo Palm. 1960 luvulla tunnetuin mustalaismuusikko oli Taisto Tammi, joka lauloi kaikkien sydämiin samettisen pehmeällä äänellään. Taisto Tammi vaikutti suuresti myös Tampereella ja oli arvostettu romanien keskuudessa. 1970- luvulle tultaessa parrasvaloihin astui Anneli-Sari, joka toi tunnetuksi romanimusiikkia. Kalle Palm toi esille omalla äänitellään romani kieltä ja eri romanimusiikkityylejä. Samaan aikaan perinteistä romanimusiikkia taltioitiin levylle.