Etusivuun

TALOUSLASKU, EI-KASVU, DEGROWTH

Tampereeen sosiaalifoorumi 21.5.2010 klo 20-22, Työväenmuseo Werstas. Paikalla oli noin 30 henkeä viidessä pöydässä.

1. Miksi jatkuva kasvu kannattaisi lopettaa?

Pöytä 1

- Rajaton kasvu mahdoton rajallisella maapallolla

- Vastauksena teknologiset vaihtoehdot, suhtautumine epäileväistä

- Mitä kasvu tarkoittaa? Muuta kuin taloudellinen kasvu?

- Kasvu ei ole globaalisti tuonut pitkään aikaan ihmisten elämään parannusta, etelän orjatyön voimalla tuotetut hedelmät nautitaan täällä

- Suhde luontoon ja maahan vääristynyt, materiaalinen kasvu tapahtunut henkisen kasvun kustannuksella.

- Miksi pysyvyys ei käy, miksi kasvu? Hyvinvointivaltion vaatima kasvu? Eikö riittävä taso saavutettu, kasvu epärationaalinen uskonto.

- Materiaalien kasvu ei tuota hyvinvoinnin kasvua, yksi uusi tuotettu auto ei mitenkään pihassa seisomalla paranna yhteisön hyvinvointia.

- Jos kasvu immateriaalista palvelutuotantoa, mihin se johtaa? Päätyykö kuitenkin välillisesti materiaalisen kulutuksen kasvuun. Ihmisten väliset suhteet rahamuotoistuu.

Pöytä 2

- Edellisten lisäksi:

- Maapallon kestokyvyn lisäksi ihmisen kestokyky. Psyykkinen kestäminen? Jatkuva kasvu luo sisäistä tyytymättömyyttä, jolla tuhoisia seurauksia.

- On menty sellaisen pisteen yli, että kasvu ei lisää onnellisuutta. Teollisuuden varhaisvaiheessa ajateltiin, että koneet voisi helpottaa elämää, nyt kääntynyt päälaelleen.

- Kasvun rajoittaminen hankalaa, koska kulttuuri muuttuu hitaasti. Esim. kielen valjastaminen, kasvu tarkoittaa aina positiivista.

- Sosiaaliset tarpeet voitaisiin tyydyttää oikeasti suoremmin ja syvemmin ilman kasvua.

Pöytä 3

- Kasvun mahdottomuus: Epätasa-arvo hurja eikä vähenemässä. Ei materiasta irti olevaa kasvua, aina yhteys luonnonvaroihin.

- Sosiaalisen pääoman kasvu vs talouskasvu. Tietoa on lisää, mutta taito ehkä vähentynyt.

- Voimakas erikoistuminen ja työnjako kasvun ehto. Yhdistettynä halpaan energiaan tuhlausta ja haitallisuutta.

- Miksi kasvua tarvitaan? Nykyinen systeemi perustuu velkaantumiselle, bkt:n pitää kasvaa että valtiot saavat maksettua velkansa. Pankit luovat koko ajan rahaa tyhjästä lainaamalla ja rahaa painamalla, yksilöt laittavat koko elämänsä likoon lainan maksamiseksi. Valtiot eivät pysty velkojaan maksamaan. Miten toimisi velaton systeemi? Pienemmät yksiköt ja yhteisöt. Onko degrowth mahdollinen tässä rahajärjestelmässä?

Pöytä 4

- Luopuminen: kestäviä tuotteita, vähemmän turhakkeita.

- Terveys: erityisesti mielenterveyden paranemista: ihmisiä lähellä, vähemmän kilpailua, henkistä hyvinvointia.

- Halvan fossiilisen energian tuhon kulttuurista päästä pois.

- Omavaraisuus hienoa, yhteys maahan, konkreettiseen tekemiseen, lähi-ihmisiin. Työstä mielekkäitä tuloksia. Vapaa-aika elvyttävää. Teollisuuskulttuurin vapaa-aika haitallisen kulutuksen täyttämää, ei elvyttävää olemista.

- Mainosten maailmasta pois/vapaaksi, että ollaan informaatiopommituksen kohteena, joka tekee oravanpyörän polkioita.

Pöytä 5

- Kasvu sinänsä on luonnollinen kaari: syntymä, kasvu, aikuisuus, kuihtuminen (pätee myös talousjärjestelmään)

- Ilmasto ja onnellisuus kasvun rajoina

- Kasvu tulee joka tapauksessa loppumaan: pakon kautta (konfliktit) tai suunnitelmallisesti

- Ottaako degrowth ajattelu huomioon yhteiskunnalliset valtasuhteet ja tarjoaako kokonaisvaltaisen muutoksen?

- Degrowth -ajattelu voi muuttua karuiksi säästötoimenpiteiksi

- Kasvun epäeettisyydestä vapaaehtoiseen kohtuuteen

- Kasvua ei voida poistaa, jos tarvitaan työpaikkaa elämiseen

- Jaetaanko vai omistetaanko: autot seisoo suurimman osan ajasta parkkipaikalla.

2. Miten siirtyisimme kohtuuden, tasa-arvon ja solidaarisuuden yhteiskuntaan?

Pöytä 1

- Paikallistaloutta edistää, elämäntapojen tasolla. Vaihtotalouden lisäämistä.

- Pakkojen haastaminen (8 h työpäivä).

- Vähemmän riippuvuutta rakenteista, irti oravanpyörästä.

- Läheisyyden ekonomia. Mielekkyyttä ja hyvinvointia. Taloudellisesti ja ekologisesti kestävää (lohien lennätys yli mantereiden)

- Näytetään esimerkkiä, uskotaan asiaamme ja harjoitetaan ja toteutetaan. Pelotta, riskiäkin ottaen, uskalluusta.

- Freireläinen tiedostaminen, keskustellaan, kokoonnutaan. Hahmotellaan ja ymmärretään yhdessä. Johtaa toimintaan ja hyvään oloon.

- Kärsimys ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset? Suomessa liian vähän vain liian yksityistä. Vastavoimaa lisää?

Pöytä 2

- Vaikea määritellä siirtymistä. Siirtymä tavoitteena ja päämääränä, jota ei ehkä täydellisenä saavutetakkaan.

- Tasa-arvo ja solidaarisuus tulee haasteelliseksi jos jaettavaa vähemmän. Ja tinkiminen saavutetuista eduista.

- Velan oton ongelma nykyjärjestelmässä. Velan vähentäminen hyvin vaikeaa, koska velan otolla katetaan mm. monia julkisia palveluja.

- Degrowth yhdessä maassa? Jätetään velat maksamatta, mitä seuraa? Ei ole ollut sodankäynnin syynä, uutta velkaa ei saisi, mikä olisikin hyvä.

- Globaali päätöksenteko myös tärkeää, Suomi ei tyhjiössä.

- Liittoutumat: kansalaisjärjestöt, valtiot. Valtio tarpeellinen siirtymisessä pienempiin yksiköihin.

Pöytä 3

- Kasvun aika joka tapauksessa ohi, siirtymä nätisti vai rumasti.

- Ratkaisevaa tasa-arvoinen jakaminen

- Valtahierakkioiden purku

- Suora demokratia

- Vallan ja demokratian puute on suhteessa rahatalouteen

- Muutos asenteiden tasolla.

- Tarvitaan koulutusta, osaamista, työkaluja. Tietotaidon jakaminen.

- Omavaraiset pienyhteisöt.

- Rahatalouden romahtaminen vapauttaa köyhissä maissa resursseja paikalliseen käyttöön.

- Onko poliittinen muutos mahdollinen, kun poliitikkojen tavoite vallan keskittämine.

Pöytä 4

- Tuotteen muodostumisessa vikaa kehitysmaissa, kun jäämme merkitysvelkaa. Kehitysmaiden elämä kestävämpää, siitä pitäisi oppia. Sen oikeuden tunnustaminen johtaisi kulutuksen pienenemiseen täällä.

- Velkojen jättäminen maksamatta yhdessä tai muutamassa maassa?

- Yritysten vähentäminen, koon pienentäminen.

- Kaikki maailman resurssit tasavertaisesti yhteisiksi (maa, vesi, ilma). Seuraukset? Siirtyminen takaisin harvojen käsiin.

- Tarvitaanko vallankumous hetkessä, vain pieniä hallittuja muutoksia?

- USA:n harjoittama tappaminen ulkomailla kv-lakien vastaista.

Pöytä 5

- Velkakysymys

- Yhteiskunnallinen muutos on muutos valtasuhteissa

- Degrowthilla voidaan päästä eteenpäin

- Isompi kriisi on muutoksen yllyttäjä

- Luokkataistelu: maaseudulla elävät viljelijät ja kalastajat häviävät nykysysteemissä (on olemassa liikkeet, jotka ajaa muutosta)

- Degrowth pitää kohdistaa ylikuluttavaan luokkaan: köyhien lisääntyvä valta luo myös tulojen kasvua

Etusivuun