| 2008 tapahtunutta |
|
|
Pispalan uuden kaavan laatiminen alkoi vuoden 2007 lopussa kaikille avoimella kaupunginosakonfrenssilla (Pispalan Pamaus). Konfrenssissa muotoutuneiden kahdeksan työryhmän tehtäväksi tuli laatia Pispala Visio tai kehityskuva konkreettisen kaavoitustyön tueksi.
Työryhmien ja niiden työskentelyä tukevan KaOs-projektin työn tuloksia esiteltiin marraskuussa 2008 toisessa kaupungiosakonfrenssissa (Pispalan Palapeli) sekä saman vuoden lopussa ilmestyneessä Pispalalainen-lehden Suuressa Kaavoitusnumerossa.
Alla kertausta ja koostetta siitä, miten prosessi eteni vuoden aikana. Osallistumisprosessin vaiheita 2008
Pispalalainen -lehden kaavoitusnumerot 2/2008
Pispalan Palapeli - kaupunginosakonfrenssi
Kooste uusimmista selvityksistä ja tutkimuksista Syksyn aikana tapahtunutta Syyskuun lopussa 28.9 pidetyssä työryhmien yhteisessä palaverissa Pispan Palvelu- keskuksessa toinen kaupunginosakonfrenssi päätettiin järjestää 22. - 23.11.2008. Konfrenssin nimeksi lukuisista ehdotuksista valikoitui Pispalan Palapeli. Paikka ja tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.
Yhteisessä tapaamisessa koottiin työryhmien tilannetta ja suunnitelmia
sekä aloiteltiin hahmottelemaan tulevan konfrenssin sisältöä.
Jatkopalaveri pidettiin 6.10 Pispan koululla. Esillä oli silloin
erityisesti arkkitehtien Jenni Partasen ja
Riikka Pylväsen laatimien erilaisten Pispalan kehityspolkujen
tarkastelu ja edelleen työstäminen. Näitä asioita käsiteltiin myös
rakennusoikeus-työryhmän palaverissa 8.10 Pispalan kirjastotalolla.
Rauma-Pori bussiretkellä 4.10 oli mukavasti porukkaa. Retken tarkoitus
oli tutustua kaupunkeihin, joissa on suojelukaava ja joissa siten on
kokemuksia siitä, miten suojellulla alueella eletään. Raportti matkasta on nyt luettavissa Kaos-projektin sivuilta.
Kooste siitä mitä kevään ja kesän aikana on tapahtunut Asukasosallistuminen ja KaOs-projekti Pispalan vanhentuneen asemakaavan uudistaminen alkoi vuoden 2007 lopussa kaikille avoimella kaupunginosakonfrenssilla. Konfrenssissa syntyi kahdeksan työryhmää joiden tehtäväksi tuli hahmotella mahdollisimman konkreettinen yleisnäkemys, Pispala Visio, varsinaisen kaavoitustyön avuksi. Kaavoitustyö nimittäin aloitetaan koko Pispalaa ja Tahmelaa koskevalla yleistarkastelulla. Yleistarkasteluvaihe kestää vuoden 2008 loppuun. Kevään aikana työryhmätyöskentelyä tukemaan muotoutui KaOs-projektiksi nimetty asukkaiden, viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyön muoto. Samalla julkaistiin projektin toiminnasta tiedottava ja eri toimijatahojen yhteistyötä kokoava verkkosivusto www.kaosprojekti.net KaOs-projekti on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen kautta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Suomen valtion rahoittama projekti, jota hallinnoi Tampereen kaupungin Suunnittelupalvelut. Projektin osatoteuttajana toimii Pispalan kumppanuushanke ja paikalliskoordinaattorina Irma Rantonen. Työryhmille keskustelufoorumi Pispala visiota tai kehityskuvaa pohjustavien työryhmien keskustelualustaksi ja tietopisteeksi avattiin Pispalan Portaat-verkkosivuille Pispalan uusi kaava-sivusto. Sivusto kokoaa työryhmien laatimat muistiot, arvioinnit ja visiot tulevaisuuden Pispalasta. Sivustoa ylläpitää ensimmäisessä konfrenssissa muodostunut Tiedotus-ryhmä. Työryhmät ovat julkaisseet yhteiseen keskusteluun tähän mennessä viitisenkymmentä muistiota, selvitystä tai kannanottoa. Niihin tutustumalla pääsee hyvinkin vielä kärryille siitä, mitä työryhmissä on keskusteltu ja ideoitu sekä siihen, minkalainen Pispala Visio on muotoutumassa. Kaos-hankkeen puitteissa työryhmien työskentelyä on koottu 3.6.2008 pidetyssä ensimmäisessä yhteisessä tapaamisessa Ahjolassa. Toinen yhteinen tapaaminen järjestetään 28.9.2008 Pispan Palvelukeskuksessa. Asialistalla on mm. tulevan toisen kaupunginosakonfrenssin sisältö. Vinkkejä ja linkkejä työryhmien keskusteluihin ja kannanottoihin
>> Rakennusoikeus-työryhmä Kaavoitustyö ja asukasosallistuminen. Pispalan asemakaavan varsinainen kaavoitustyö tehdään vaiheittain. Uudistaminen jaksotetaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka käynnistetään noin vuoden välein. Kunkin vaiheen yhteydessä aloitetaan kaksi erillistä asemakaavan muutosta. Ensimmäisenä osa-alueena kaavoitetaan Ylä-Pispala. Kaavoitusalue kattaa suunnilleen ns. Pispalan harjun. Eteläosasta vastaa arkkitehti Jouni Mäkinen ja pohjoisosasta arkkitehti Riikka Rahkonen. Kaavaehdotukset- ja merkinnät tulevat nähtäville vuoden 2009 aikana. Ensimmäistä vaihetta koskeva osallistumis –ja arviointisuunnitelma esiteltiin 5.2.2008 infotilaisuudessa Frenckelissä ja se oli nähtävillä 15.2.2008 asti. Siinä kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan esitetyt mielipiteet on luettavissa kaupungin Pispalan asemakaavasivustolla.
Ylä-Pispalan kaavoitus Kesän aikana oli kaksi isompaa Ylä-Pispalan kaavoitukseen liittyvää asukastilaisuutta. 1. Elokuun lopussa (26.8.2008) kaavoittaja vei pispalalaiset kävelylle, kuten Al otsikoi. Kävelykierrosten tarkoitus oli koota asukkaiden näkemyksiä reiteille valituista kohteista. Reitti A:n lähtöpiste oli Lauri Viidan muistomerkillä ja reitillä oli kuusi rastia. Reitti B:n Torpanpuistossa ja rasteja oli viisi. Kaikilla rasteilla kysyttiin Mikä paikassa on hyvää/tärkeää? Mikä paikassa on ongelmallista/huonoa? Miten aluetta pitäisi kehittää/hoitaa? Mihin tarkoitukseen alue pitäisi kaavassa osoittaa? Kävelyjen annin purkutilaisuus pidettiin Pispan koululla. Tapahtumaan osallistui viitisenkymmentä ihmistä ja keskustelu koululla oli vilkasta. Tilaisuudesta on luvattu keskustelumuistio. 2. Toukokuun lopussa (28.5) Museokeskus Vapriikki kutsui pispalalaisia pohtimaan Mikä Pispalassa on arvokasta?. Haulitehtaalla pidetyssä tilaisuudessa keskusteltiin siitä mitä Pispalan kulttuuriympäristössä nähdään arvokkaana; siis millaisia arvokkaita piirteitä rakennuksiin, maisemaan ja arkeologisiin kohteisiin sisältyy. Tilaisuuden aluksi maakuntamuseon tutkijat esittelivät museoiden käyttämää arvottamismenetelmää ja kertoivat kohteista, jotka olivat illan ryhmätöiden kohteina. Ryhmätyökohteina olivat Hirvitalo, Pispan kivikautinen asuinpaikka, Pispankatu 19 b, Pispalanharju 29, Pispalanharju 6/Rinnekatu 3, Rinnekatu 4 a, Pyykkimettä/Vesisäiliönmäki, Ylä-Voima, Lauri Viidan museo. Tilaisuuden tavoitteena oli saada aikaan innostava ja avoin keskustelu arvoista ja kartoittaa asukkaiden ja muiden osallisten käsityksiä alueesta. Lisäksi järjestäjät olivat kiinnostuneita kuulemaan ovatko museoiden käyttämät arvottamisen menetelmät ja käsitteet ymmärrettäviä ja voidaanko löytää yhteinen kieli arvokeskusteluun. >> Keskustelutilaisuuden yhteenveto löytyy Pirkanmaan maakuntamuseon ajankohtaista-sivulta. Keskustelu arvoista, kulttuurihistoriallisista arvoluokituksista ja niihin perustuvista toimenpidesuosituksista tulee varmasti syksyn aikana jatkumaan. Maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikkö on nimittäin juuri julkaissut luonnoksen Pispalan-Tahmelan rakennetun ympäristön inventointi 2008. Siinä on tarkoituksena luoda kokonaiskuva Pispalan kaupunginosasta ja sen kulttuurihistoriallisista arvoista.Työssä koetaan tavoittaa se, mistä Pispalan rakennetun ympäristön ilme muodostuu.
Kuvakertomus
Karttojen äärellä työskentelyä, kävelyretkiä ja arviointeja luonnossa,
palautepalavereja ja keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Kuvasarja
kaavoituskävelystä ja Pispan koulun arvointi- ja palautetilaisuudesta.
Reitin kohteena Tahmelan lähteen ja Pispan koulun välissä oleva
puistoalue. Alueella sijaitsee mm. ensimmäisen maailmansodan
linnoitusjäänteitä.
|
|
| Kirjoittanut Asko Parkkonen | |
| Viimeksi päivitetty 19.02.2009 |
