Pispalan asemakaavan uudistaminen aloitetaan yleistarkastelulla.

Pispalan uuden kaavan laatimisessa kulkee rinnakkain kaksi prosessia.

Kaavoitusviranomaisen suorittama varsinainen kaavoitus-ja suunnittelutyö sekä erityinen asukasosallistumisen muoto jota kutsutaan KaOs- (kaupunginosasuunnittelu) projektiksi.

Projektin aloitus oli marras-joulukuun 2007 vaihteen kaupupunginosakonfrenssi Pispalan Pamaus. Konfrenssissa muotoutuneiden kahdeksan työryhmän työskentelyä yhteenvetävä ja kokoava toinen konfrenssi pidettiin marraskuussa 2008.

Kaupunginosaprojektin ja asukasosallistumisen tehtävä oli tuottaa kaavoitusta suuntaava yleisnäkemys maaliskuun lopussa 2009.

Vuoden 2010 aikana asukastyöryhmien aloittamaan työtä jatketaan osallisryhmissä. Myös aikaisemmassa vaiheessa perustetut työryhmät voivat halutessaan jatkaa "epävirallisina" toimintaansa ja toimia esimerkiksi osallisryhmien tukena. Aktiivisimpia ovat olleet Rakennusoikeustyöryhmä sekä Ranta- ja kasvimaatyöryhmä.

Yleistarkastelualue ja kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavaprosessia on selostettu tarkemmin ensimmäistä ja toista vaihetta koskevissa osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa. II-vaiheen kaava-alueiden osallistumis-ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä 5.5.2009 asti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa.

Siinä mm. määritellään ja luetellaan osalliset, rajataan yleistarkastelualue ja kaava-alueet sekä taustoitetaan suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet. Lisäksi suunnitelmasta käy ilmi tehtävät lisäselvitykset sekä se miten tiedottaminen, osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään.

Seuraavassa kerrotaan uudistamisprosessin pääkohdat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS) kokonaisuudessaan löytyvät Tampereen kaupungin kaavoituksen Pispala-osion verkkosivuilta pdf-muodossa.

Pispalan asemakaavan uudistaminen jaksotetaan kolmeen vaiheeseen

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto teki 28.5.2007 päätöksen Pispalan asemakaavan muutoksen aloittamisesta. Muutos koskee Ylä-Pispalan, Ala-Pispalan ja Tahmelan kaupunginosia. Asemakaavan laatimista varten yhdyskuntalautakunta päätti 5.6.2007 rakennuskieltojen määräämisestä Ylä-Pispalaan, Ala-Pispalaan ja Tahmelaan.

Pispalan ja Tahmelan asemakaavan uudistamista ei tulla tekemään yhtenä kaavamuutoksena. Prosessi on vaiheittainen ja osa-alueittainen ja se tulee kestämään useampia vuosia.

Uudistaminen jaksotetaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka käynnistetään noin vuoden välein. Kunkin vaiheen yhteydessä aloitetaan kaksi erillistä asemakaavan muutosta. Näin koko suunnittelualue jakautuu kuuteen erilliseen kaava-alueeseen. 

Vaiheistus-ja aikataulusuunnitelman mukaan ensimmäisen vaiheen eli Ylä-Pispalan kaavoitus on valmis vuoden 2009 lopussa tai vuoden 2010 alussa. Toinen vaihe eli Ala-Pispala alkaa 2009 ja kolmas vaihe eli Tahmela vuoden 2010 alussa. Lisäksi vuoden 2009 alussa alkaa Santalahtea koskeva asemaakaavan muutos. Alustavissa suunnitelmissa koko kaavoituksen on arvioitu vievän ainakin viisi vuotta.

Erilliset asemakaavan muutokset vaativat tuekseen yleisnäkemystä. Niinpä kaavoitustyö aloitetaan koko Pispalaa koskevalla yleistarkastelulla.

Yleistarkastelualueena on Ylä-ja Ala-Pispala, Tahmela sekä Porin radan eteläinen osa Santalahden kaupunginosaa. Tavoitteena on tuottaa Pispalan visio / kehityskuva asemakaavoituksen tueksi.

Kehityskuva laaditaan yhteistyössä KaOs (kaupunginosa)-projektin kanssa. KaOs on eri alojen asiantuntijoiden, viranomaisten ja paikallisten toimijoiden EAKR-pohjainen yhteistyöhanke.

Kaupunginosaprojekti ja Pispalan kehityskuva

Kaupunginosaprojekti alkoi marras-joulukuun 2007 vaihteessa ensimmäisellä kaupunginosakonfrenssilla nimeltään Pispalan Pamaus.

Asukaskonfrenssissa muotoutui kahdeksan erilaista teematyöryhmää jotka tuottavat mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia ja materiaalia kaavoituksen käyttöön. Teematyöryhmien työskentely kesti vuoden. Ryhmissä on ollut mukana asukkaiden lisäksi kaavoitusviranomaisia ja asiantuntijoita.

Tätä vaihetta kokoava ja yhteenvetävä toinen kaupunginosakonfrenssi - Pispalan Palapeli - järjestettiin marraskuussa 2008.

KaOs-projektin työstä on julkaistu maaliskuussa 2009 Pispalan Kehityskuva-loppuraportti karttaliitteineen sekä arviointiraportti Pispalan kaupunginosahankkeen osallisyhteistyöstä.

Lisäksi työryhmät ovat julkaisseet omia raportteja ryhmänsä työskentelystä. Huhtikuuhun 2009 mennessä yhteenvedot ovat ilmestyneet Rakennusoikeus-työryhmältä, Ranta ja kasvima-työryhmältä sekä Liikenne-työryhmältä.

Teematyöryhmien tuottama aineisto ja Pispalan kehityskuva asetetaan nähtäville Pispalan kirjastotalolle ja Palvelukeskus Frenckeliin sekä internettiin. Aineisto esitellään myös yhdyskuntalautakunnalle. 

Yleistarkastelu- ja esiselvitysvaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2009 maaliskuun loppuun. Varsinaiseen kaavoitukseen ryhdytään vasta kun riittävä yleisnäkemys ja tarpeelliset lisäselvitykset on tehty.

Vuoden 2009 keväällä kaavoitustyöskentely jatkuu kaavavaiheiden I ja II kaava-alueiden osallisryhmien työskentelyllä. Lisäksi kesän ja syksyn aikana julkaistaaan II-vaiheen kaava-alueita koskevat inventointipäivitykset ja muut selvitykset.

Valmisteluvaiheen aikana kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen mielipiteillä.

Ehdotusvaiheessa muistutuksilla asemakaavaehdotukseen jonka yhdyskuntalautakunta päättää asettaa nähtäville - ja sitten vielä mahdollisilla valituksilla yhdyskuntalautakunnan päätökseen.

Ensimmäinen vaihe on jaettu kahteen kaava-alueeseen. Eteläpuolista rajaa koillisessa Provastinkatu, kaakossa Pyynikki, lounaassa Tahmelan viertotie ja Omenatarha sekä luoteessa Susikolunpuisto vielä kaava-alueeseen sisältyen. Kaava-alueesta vasta projektiarkkitehti Jouni Mäkinen (kaava-alue 8257).

Pohjoispuolista rajaa koillisessa Rajaportinkatu ja Mäkikatu, kaakossa Pyynikki, lounaassa Provastinkatu sekä luoteessa Harjunpää. Kaava-alueesta vastaa arkkitehti Riitta Rahkonen (kaava-alue 8256). 

Toinen vaihe on myös jaettu kahteen kaava-alueeseen. Kaava-alueseen 8310 sisältyy osia Ala-Pispalan sekä Ylä-Pispalan kaupunginosista. Kaava-aluetta rajaa pohjoisessa Mäkikatu mukaan lukien sen varrella olevat tontit, kaakossa Harjunpää sekä Punkkerinkadun varressa olevat tontit ja etelässä Tahmelan viertotie sekä Uittotunnelinkatu. Alueesta vastaa arkkitehti Katariina Laine

Kaava-alueeseen 8309 sisältyy osia Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden kaupunginosista. Kaava-aluetta rajaavat pohjoisessa ja koillisessa Porin rata, kaakossa Rajaportinkadun ja Pispalan valtatien risteys sekä luoteessa Pohjanmaantie. Lounaassa ja etelässä kaava-alueeseen sisältyvät Pispalan valtatien varren eteläpuoliset tontit. Kaava-alueen arkkitehti Jouko Seppänen 

Selvitykset ja tutkimukset

Kaavauudistamisen yhteydessä tehdään paljon uusia selvityksiä ja täydennetään jo olemassaolevia. Selvitykset jaksottuvat kaavauudistamisen vaiheiden mukaan.  

Luettavana on nyt mm.:
- tarkistettu versio ensimmäistä vaihetta koskevasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
- Pispalan Selvitysaineisto
- Pispalan vaihtoehtoiset kehityspolut 1 ja 2
- Rakentamistapaohjeet 1
- Pispalan rakennusoikeustarkastelu.
- Pispalan-Tahmelan alueen arkeologinen inventointi (kattaa koko kaavoitettavan alueen)
- Pispalan-Tahmelan alueen rakennetun ympäristön inventointi 2008 (nimestä huolimatta inventointi käsittelee kaavoituksen ensimmäistä vaihetta eli Ylä-Pispalaa).
- Pispalan liikenteellinen esiselvitys
- Pispalan lepakkokartoitus 2008

Näihin kaikkiin liittyy myös selvitysten liitteenä olevaa kartta-aineistoa. Kaavoituksen toinen vaihe alkaa vuoden 2009 alussa tätä aluetta (Ala-Pispala, Pispalan valtatien ympäristö) koskevilla selvityksillä ja jo olemassaolevien selvitysten täydennyksillä ja korjauksilla.

Alla Pispalan selvitysaineistoon sisältyvä kartta arvokkaiden luontokohteiden ja  muinaisjäännösten sijainnista Pispalassa

Takaisin Pispalan asemakaava-etusivulle